Yöllä satoi vettä ihan kaatamalla ja ilma on aivan kamala. Vähän alkaa epäilyttää tuleeko sitä lunta jouluksi.

On tosiaan leipomukset vähän jääneet sivummalle, mutta eiköhän tästä vielä piristytä. Nyt ei ole tarjolla reseptiä vaan joululaulu ja sen tarinaa.

SYLVIAN JOULULAULU
Karl Collan / Z. Topelius
suom. Martti Korpilahti

Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan,
joulu joutui jo rintoihinkin.
Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan
jo pirtteihin pienoisihin.
Mutt' ylhäällä orressa vielä on vain se häkki,
mi sulkee mun sirkuttajain,
ja vaiennut vaikerrus on vankilan;
oi murheita muistaa ken vois laulajan.

Miss' sypressit tuksuu nyt talvellakin,
istun oksalla uljaimman puun,
miss' siintääpi veet, viini on vaahtovin
ja sää aina kuin toukokuun.
Ja Etnanpa kaukaa mä kauniina nään,
ah, tää kaikki hurmaa ja huumaapi pään,
ja laulelmat lempeesti lehdoissa soi,
sen runsaammat riemut ken kertoilla voi!

Sä tähdistä kirkkain, nyt loisteesi luo
sinne Suomeeni kaukaisehen!
Ja sitten kun sammuu sun tuikkesi tuo,
sa siunaa se maa muistojen!
Sen vertaista toista en mistään ma saa,
on armain ja kallein mull' ain Suomenmaa!
Ja kiitosta sen laulu soi Sylvian
ja soi aina lauluista sointuisimman.

Sylvian laulut on Zacharias Topeliuksen runokokoelma 1800-luvun puolivälistä. Sen tunnetuin runo on Sylvias hälsning från Sicilien vuodelta 1853. Karl Collan sävelsi sen joululauluksi. Runon ovat suomentaneet Elina Vaara ja Matti Korpilahti, ja jälkimmäinen suomennos vuodelta 1918 on yksi rakastetuimpia joululauluja. Se valittiin YLEn äänestyksissä 1960-luvulla ja uudestaan vuonna 2002 kaikkein kauneimmaksi joululauluksi.

Sylvia eli mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) on muuttolintu, joka talvehtii Sisiliassa. Runo kertoo etelän ihmeistä, kuten sypresseistä ja Etnasta mutta myös koti-ikävästä ja isänmaanrakkaudesta. Korpilahden suomennoksen aikaan keksittiin tarina, että Topelius oli ollut Italiassa karkotettuna suomalaismielisyytensä takia ja siksi kirjoittanut peitetarinan, jossa huokaillaan miten "häkki mi sulkee mun sirkuttajain" eli paha Venäjänmaa pitää Suomea kynsissään. Motivaatioista voidaan kiistellä, mutta 1853 Topelius oli Suomessa, ja heti 1854 hänet nimitettiin keisarillisen yliopiston Suomen historian henkilökohtaiseksi professoriksi. Italialaiset sen sijaan pyydystävät lintuja nappaamalla yhden häkkiin houkutuslinnuksi. Topelius oli aktiivinen luonnonsuojelija ja Suomen ensimmäisen eläinsuojeluyhdistyksen perustajajäsen.

Sylvian runojen syntyvuodet olivat Topeliuksella muuten raskaita: hän menetti kaksi poikaa ja yhden tyttären. Kuolleesta Rafael-pojasta kertoo myös joululauluksi sävelletty runo Varpunen jouluaamuna.

Lähde: Wikipedia

Laulellen huomiseen!